Esitämme 600 euron vähimmäiseläkettä ja parempia vanhustenpalveluja




Дата канвертавання19.04.2016
Памер10.29 Kb.
Mitä vihreät lupaavat eläkeläisille?

Esitämme 600 euron vähimmäiseläkettä ja parempia vanhustenpalveluja.
Vihreät ovat eduskunnassa äänestäneet hallitukselle epäluottamusta, koska se on epäonnistunut köyhyyden vähentämisessä, eikä ole parantanut heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten taloudellista asemaa. Olemme vaihtoehtobudjetissamme esittäneet 40 euroa tasokorotusta pelkkää kansaneläkettä saavien eläkkeisiin. Kansaneläkelain käsittelyn yhteydessä vihreät esittivät 600 euron vähimmäiseläkettä ja sama vaatimus on sisällytetty vihreiden perustulomalliin, jossa työikäisille kansalaisille taataan 440 euron perustulo.
Vihreät ovat johdonmukaisesti kannattaneet palvelujen parantamista hyvätuloisia suosivien veronkevennysten sijaan. Nyt kunnat velkaantuvat, monilla kunnilla on mittavia taloudellisia vaikeuksia selvitä lakisääteisistä velvollisuuksistaan ja vanhustenhuollossa on paikoin anteeksiantamattomia puutteita. Kotipalveluita on tarjolla liian vähän ja laitoshoidossa henkilökunta on liian kiireistä. Vuonna 2004 kodinhoitoapua sai vähintään kerran vuoden aikana joka kymmenes 65 vuotta täyttänyt, kun vuonna 1990 sitä sai joka viides. Kuntatalous on saatettava kuntoon, jotta vanhustenpalveluja voidaan parantaa ja turvata motivoituneen henkilökunnan saatavuus myös tulevaisuudessa.
Yleiset kansaneläkkeeseen tehtävät tasokorotukset ovat hintavia: yhden euron korotus kuukaudessa maksaa seitsemän miljoonaa euroa vuodessa. Siksi vihreät ovat pidättyväisiä mittavien vaalilupausten tekemisessä. Toki valtiontalouden sallimissa rajoissa myös kansaneläkettä on syytä tarkastella, sillä 65 vuotta täyttäneiden köyhyysriski on Suomessa yhdeksän prosenttia. Eläkkeellä olevien naisten köyhyysriski on miespuolisia ikätovereita suurempi.
Kannatitteko kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaista leikkausta?
Vihreät olivat mukana laman jälkeisissä hallituksissa, joista ensimmäinen joutui tekemään kipeitä leikkauksia monien vähäosaisten etuuksiin. Ikävä kyllä myös eläkeläisiltä jouduttiin leikkaamaan, mutta onneksi se tehtiin tavalla, josta kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset eivät kärsineet. Leikkaus kohdistui työeläkkeisiin. On oikein, että leikkaus peruutettiin heti kun valtiontalous antoi myöten. Väitteet siitä, että leikkaus oli aikoinaan vihreiden Osmo Soininvaaran vaatimus, eivät pidä paikkansa. Isompien hallituskumppanien on turha kiemurrella vastuusta yhdessä tehdyistä ikävistä päätöksistä.
Kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertainen leikkaus koski noin 120 000 eläkkeensaajaa, joiden työeläkkeeseen kansaneläkkeen pohjaosa oli yhteensovituksessa vaikuttanut ja joilta pohjaosa leikattiin pois vuonna 1996. Pääosin kyseiset henkilöt olivat julkisen sektorin ansioeläkejärjestelmän piirissä ja keskimääräinen vähennys työeläkkeestä oli 330 markkaa kuukaudessa siten, että leikkaus vaihteli eläkelajeittain 175 markasta 388 markkaan kuukaudessa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta, vihreät mukana, yksimielisesti katsoi, ettei leikkaus ollut hyväksyttävä ja vaati moneen otteeseen sen perumista.
Edellisen hallituksen, sen jossa vihreät olivat mukana, aikana 19.12.2001 sovittiin hallituksen ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien neuvottelussa, että kansaneläk­keen pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen hyvitys toteutetaan siten, että jatkossa työeläkkeitä korote­taan niiden eläkkeensaajien osalta, joihin pohjaosan kaksinkertainen leikkaus on kohdistunut. Tätä koskeva laki hyväksyttiin eduskunnassa.

Muutatteko taitetun indeksin?
Eläkkeet ovat sidottuja indeksiin, joka lasketaan hintojen nousua painottaen sen sijaan, että indeksistä puolet laskettaisiin hintojen, puolet palkkojen nousun sijaan.
Hallituksen, jossa vihreätkin olivat mukana, ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kesken valmisteltiin työeläkelainsäädännön koko­naisuudistus. Esitys hyväksyttiin tammikuussa 2003. Esitykseen sisältyi myös eläkeindeksin uudistaminen.
Ennen 1.1.2005 eläkeläisen työeläkeindeksi vaihteli iän mukaan. Alle 65-vuotiailla oli indeksi, jossa palkkakehityksen osuus oli 50 %:a ja hintakehityksen osuus oli 50 %:a. 65-vuotta täyttäneillä oli indeksi, jossa palkkakehityksen osuus oli 20 %:a ja hintakehityksen osuus oli 80 %:a. Tätä tilannetta tarkoitetaan termillä taitettu indeksi.
Vuoden 2005 alusta kaikki maksussa olevat työeläkkeet on sidottu indeksiin, jossa palkkakehityksen osuus on 20 %:a ja hintakehityksen osuus on 80 %:a. Tällä indeksillä turvataan eläkkeen ostovoiman säilyminen.
Indeksin laskemisen tapa ei ole vihreille suuri periaatteellinen kysymys, mutta toki lopputulos on tärkeä, eli että yhteisestä kakusta reilu osa koituisi myös eläkeläisille. Vuodesta 1993 vuoteen 2006 kansaneläkkeen reaalimuutos on ollut noin 4 prosenttia, kun samaan aikaan reaaliansiotaso on noussut yli 30 prosenttia.

Poistatteko paluumuuttajien eläketulon kaksinkertaisen verotuksen?
Emme. On reilua, että kaikki Suomessa asuvat eläkeläiset ovat keskenään tasaveroisessa asemassa. Siksi on ihan oikeudenmukaista, että Ruotsista takaisin Suomeen muuttavilla eläkeläisillä lisätään verotukseen osa, jonka seurauksena heidän tulojaan verotetaan samaan tapaan kuin muidenkin eläkeläisten tuloja. Veroilla kustannetaan kaikille samat palvelut.

Korjaatteko 13 000 – 36 000 euroa ansaitsevien eläkeläisten verotuksen vastaavalla tulotasolla olevien palkansaajien verotuksen tasolle?
Eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen eriarvoinen kohtelu on syytä korjata siltä osin, kuin sille ei löydy perusteita. Veroeron korjaaminen kokonaisuudessaan maksaa noin 160 miljoonaa euroa.


База данных защищена авторским правом ©shkola.of.by 2016
звярнуцца да адміністрацыі

    Галоўная старонка