Encyclopædia britannica




Дата канвертавання19.04.2016
Памер6.83 Kb.

ENCYCLOPÆDIA BRITANNICA


Ilolla voidaan todeta, että Uno Cygnaeus mainitaan upeassa Encyclopaedia Britannica’ssa. Tekstissä on kuitenkin joitakin virheitä.


Encyclopedia:

‘Cygnaeus centred his curriculum on handwork, drawing from Froebel's idea of introducing such

activities as paper folding, weaving, needlework, and work with sand, clay, and colour in the

kindergarten; but he extended the concept to include farm work, gardening, metal- and

wood-work, and basket weaving--collectively known as veisto, or sloyd, from Swedish slöjd (for

"handiwork," or manual training).’


Korjaus:

From Swedish slöjd’ ei ole oikea ilmaisu. Cygnaeus aloitti ‘slöjd’in (suomeksi siis ‘käsityö’) kaikille lapsille pakollisena oppiaineena Suomen kansakoulussa ensimmäisenä maana maailmassa v. 1866. Hän käytti myös ensimmäisenä oppiainenimikettä ‘slöjd’, koska Suomen virallinen kieli tuohon aikaan oli ruotsi. Ruotsalaiset omaksuivat nimikkeen ja kehittivät oman käsityön opetusohjelmansa myöhemmin. Ruotsissa Otto Salomon aloitti käsityön (slöjd) koulujen valinnaisena oppiaineena 1880-luvulla. Pakolliseksi se tuli vasta v. 1953.


Encyclopedia:

‘As a consequence of Cygnaeus' efforts, the Finnish government in 1866 made the sloyd system compulsory for boys in all rural schools and for male teachers in training institutions. In 1872 the government extended the system to city schools and established a sloyd school at Naäs to train teachers. A second school--called a Sloyd Seminarium--was started in 1875.’


Korjaus:

Nääs ja käsityöseminaari (Sloyd Seminarium) olivat ruotsalaisia instituutioita, jotka oli perustanut Otto Salomon. Tähän aikaan Cygnaeus ja Salomon eivät aina olleet yhtä mieltä käsityötä koskevista ajatuksista. Salomon – Cygnaeuksen mukaan – halusi, että käsityönopetus olisi ammatillisesti suuntautunutta, tarkkoihin työtapoihin totuttavaa; Cygnaeuksen pyrkimyksenä oli yleissivistävä käytännöllis-teknillinen kansalais- ja moraalikasvatus. Monien vuosien kestäneen keskustelun ja väittelyn aikana Salomonin (kirjoitettu) ideologia muuttui vähitellen enemmän yleissivistävän koulutuksen suuntaan vaikkakin hänen metodiikkansa yhä pysyi taitokasvatuksena.
Encyclopedia:

‘The manual-training idea spread first to Sweden, then to France, Germany, England, and the

United States, where it persists – along with home economics – as part of the curriculum in many

schools.’


Korjaus:

Suomi oli siis ensimmäinen maa, jossa käsityö tuli yleissivistävän koulun opetuksen kaikille yhteisenä oppiaineena. Myös muut Pohjoismaat tulisi mainita, Tanska, Norja ja Islanti. Mitä tulee Yhdysvaltoihin ja Englantiin, ‘sloyd’ tai manuaalinen kasvatus ovat kouluissa harvinaisia nykyään. Teknologiakasvatus on korvannut käytännöllisen kasvatuksen n. 1980-luvulta lähtien samoin kuin monissa muissa maissa.


База данных защищена авторским правом ©shkola.of.by 2016
звярнуцца да адміністрацыі

    Галоўная старонка